lauantai 29. marraskuuta 2014

Kaarnaa ja kukkiakin =)


Näin kukkien puutteessa on kiinnitettävä huomio muihin yksityiskohtiin puutarhassa. Puiden ja pensaiden rungot ovat lähemmin tarkasteltuna hyvin erilaisia.


Nuoren koivun (Betula pendula f. crispa) runko ei ole vielä yhtä valkoinen kuin iäkkäämmissä. Tosin en ole nähnyt tätä lajiketta muistaakseni koskaan aikuisena. Säilyttääköhän se punertavan sävynsä?


Jasmikkeen kuori hilseilee ja muistuttaa melkein shakkiruudukkoa. Alkuun luulin, että pensaita vaivaa jokin, mutta ilmeisesti niiden kuuluukin olla tuollaisia. Ainakin meillä kaikki vanhemmat oksat tulevat tämän näköisiksi.


Samettisumakki verhoutuu pehmeään nukkaan. Oksia on ihana silitellä =) Tämän istutin koemielessä keväällä ja niin toivon, että se kotiutuisi. 


Sir Silver tuli huomauttamaan, että kukkiihan ulkona parhaillaankin =) Toivottavasti tämän kukinta saadaan loppumaan ja alta kuoriutuisi oikea kaunokainen. (Kuva viime viikonlopulta, kun lunta vielä oli.)

Rauhallista ja iloista adventtiaikaa kaikille!

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Joulu on punainen


Kaivoin joulua esille laatikoista ja kaappien kätköistä. Jouluvalot syttyvät vasta ensimmäisenä adventtina, mutta pikkuisen oli pakko fiilistellä uusien joulutähtien kanssa. Divaaninurkkauksesta taisi tulla uusi suosikkini =)


Kulkuskranssi löysi toistaiseksi paikkansa takan reunalta. Katsotaan mihin se asettuu, se ei ole oikein vielä kotiutunut. Rakastan joulunpunaista ja omaan kotiini en muuta jouluväriä voisi kuvitellakaan, vaikka ihailen koteja, joissa joulu syntyy toisillakin väreillä.


Keittiö sai pompulaverhonsa. Verho on ommeltu kahtia leikatusta pyöreästä pöytäliinasta, joka löytyi joskus kirpparilta (mistäpä muualta). Pariksi sille on hetekalla vanha joululiina, jota rouva M esittelee. Heteka on rouvan lempipaikkoja, ja hän ei kovin hyvällä katso mamman sisustelua. Tyynyjä saisi sen mielestä olla enemmän, muuten pedistä ei saa möyhittyä kunnon pesää =)

Nyt taidan lämmittää glögiä ja nauttia rauhallisesta pyhäillasta ennen arjen kiireitä. Lämmintä viikkoa kaikille =)

Lisävalot


Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa...


järven aalto jäätynyt talvipakkasessa... Miten keskellä päivää otetut kuvat voivat olla näin pimeitä? Onneksi on sentään edes hiukan tuota lunta.


Virittelin lisävalaistusta pihalle. Minulla oli mielessäni täydellinen suunnitelma, mutta olin ihan unohtanut mikä asiassa aina tökkii: pistorasiat ovat liian kaukana. Luulin, että 10 metriä johtoa riittäisi mainiosti, mutta jälleen olin väärässä. 



Koska en halunnut viritellä troikkaa, luovutin lopulta, ja tungin valosarjan lyhtyyn ja laitoin lyhdyn rappusille. Ihan kiva, mutta kun tarkoituksena oli saada valaistusta vähän muuallekin pihamaalle kuin oven eteen, höh!


Sain odottamattoman mutta oikein mieluisan lahjan: tilkkukirjan ja päälle vielä pussillisen retrotilkkuja, mahtavaa! Joku on leikannut tilkut huolellisesti harkkosaksilla, mitäköhän hän oli näistä suunnitellut? Mitäköhän minä näistä suunnittelen? 

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Syysraivausta


Miten ihanaa oli pitkästä aikaa tarttua puutarhatöihin! Haravointia ja siistimistä onkin tehty viikonloppuna kaikenlaisessa säässä, eilen lumisateessa ja tänään auringon pilkistellessä.


Erityisen iloinen olen leikkimökin viereisen alueen siistiytymisestä. Raivasin pikkupihdan takaa ränsistyneen ruusupensaan ja samalla katkoin kanukoiden varsia niin, että umpeen kasvaneet polut okakuusen molemmin puolin tulivat jälleen näkyviin. Tuostahan pääsee jo kottikärryilläkin!


Okakuusen toisella puolella on vähän ahtaampaa. Musta-valkoinen penkki on kyllä aika vihreä tähän vuodenaikaan =) Kunpa vielä ehtisi kantata ja kitkeä istutusalueiden reunoja!


Lehdettömään aikaan muistaa, miksi puutarhaan pitäisi istuttaa havukasveja. Voi miksi en tänäkään vuonna istuttanut niitä enempää?


Onnea on silti se, että puutarha alkaa todella muistuttaa jo puutarhaa myös tällä karummalla vuodenpuoliskolla. Avoimen koulunpihan muuntuminen salaiseksi puutarhaksi on koetellut kärsivällisyyttä ja matka on edelleen kesken.


Kirpparilta löytynyt ruusukortti sulostuttaa peilin nurkassa ja saa haaveet lentämään tulevaan kevääseen. Helmikuuhun on aikaa enää kaksi ja puoli kuukautta, ja silloin aloitetaan ensimmäiset kylvökset, jihuu!

Suloista ja reipasta viikkoa kaikille 

perjantai 14. marraskuuta 2014

Taivas on sininen ja valkoinen


 Hmmm... laulunsanoja pitäisi kenties päivittää?



Maa on jälleen vihreä. Tykkään takapihan pikku sillasta, sammaleet ja minikokoiset ketunleivät ovat valloittaneet raot. 



Kuunliljojen lehdet näyttävät imeytyvän kiven sisään. Keväällä niistä ei ole jäljellä enää mitään. Kasvinsyöjäkivi?



Mänty on tehnyt itse itselleen pesän. Toisaalla joku on katkonut männyn vuosiversoja oikein urakalla. Orava?



Tämä matala pensas kuuluu Anonyymit Alalajit -heimoon. Ostin sen (mielenhäiriössä) taimimyymälän loppuunmyynnistä pari vuotta sitten ja kotona jo totesin, että minulla ei ole sille mietittynä paikkaa enkä oikein edes tykännyt sen kasvutavasta, huoh. Jos joku kuitenkin tunnistaa kasvin, niin sille olisi kiva saada tarkempi nimi =)

Valoisaa viikonloppua kaikille! Minä taidan sulautua sohvatyynyihin =)

perjantai 7. marraskuuta 2014

Ensilumi


Voi miten iloinen olin, kun aamulla huomasin lumen säilyneen yön yli! 


Oli ihan pakko kierrellä ympäriinsä kameran kanssa, vaikka työt odottivat...


Lumi peittää niin armollisesti kaiken keskeneräisen ja puutarha näyttää puhtaalta ja siistiltä =)


Iloa lisää lasten touhujen seuraaminen! Juuri ja juuri malttoivat kouluun  lähteä, kun lammen hyhmään oli niin hauskaa heitellä lumipalloja.


Kierroksen jälkeen oli suloista palata sisälle takkatulen lämpöön =) Riemukasta viikonloppua!

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Tikkunekkutehtailua


Muistattekohan, kun kesällä kerroin teille löytäneeni rautaisen padan ja jotain muuta kivaa kierrätyskeskuksesta, mutten paljastanut asiasta sen enempää? No nyt viimeinkin hommat pääsivät käyntiin ja Sir Silverin suosiollisella avustuksella (siis tekemänä) syntyi suitsait 30 kappaletta tikkunekkuja! (No kyllä minäkin vähän uskaltauduin rälläköimään, hui!)


Nämä nekut eivät onneksi ole sokerista, mutta varoiksi taidan nyt tyytyä tähän määrään ja jos osoittautuvat mainioiksi (= kestäviksi), pyydetään näitä kauniisti lisää =) 


Näin ensihätään keskityin kirjaamaan ylös puuvartisia kasveja, lähinnä puita, mutta kivaahan se olisi, jos joka lajikkeella olisi omansa. Ja nekkuja olisi tietysti hyvä olla varastossa aina valmiina, jotta nimeämisen voisi suorittaa heti istutuksen yhteydessä. Muutenhan voi käydä niin hullusti, että puutarhuri kokonaan unohtaa istuttamansa kasvin nimen ja arvuuttelee sitä sitten jälkikäteen. Tai unohtaa koko kasvinkin ja ihmettelee seuraavana kesänä, mikä ihmeen piippa mullasta pilkistää... Mutta koska minulla on taipumusta pessimismiin realismiin, tiedän että näitä nekkuja ei tule ajoissa täst'edeskään laitettua =)


En oikein osaa päättää sutisinko nimet maalilla vai raaputtaisinko nimet kyltteihin. Kummasta vaihtoehdosta sinä pidät?