keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Vihreys valtaa


Eilisen sateen jälkeen oli hyvä käydä säälimättä voikukka-armeijan kimppuun. Palkkasin myös jälkikasvun talkoisiin; ämpärille neuvoteltiin hinta ja näppärät sormet napsivat kottikärryllisen täyteen. Pientä kädenvääntöä käytiin, kun en ollut huomannut työsopimuksessa erikseen mainita, että vain kotipihasta poimituista voikukista saa palkan =)


Tuomet ja tuomipihlajat kukkivat ihanasti. Ilma on täynnä tuomentuoksua, kun ulos astuu. Viileässä säässä on se hyvä puoli, että kukat kestävät paljon pidempään kuin helteessä.


Leikkimökki verhoutuu vihreään. Ikkunan edestä leikattavia köynnöshortensian versoja voisi yrittää juurruttaa, vaikka edellinen yritys ei tuottanutkaan tulosta.


Keskiympyrän tätä puolta tulee kuvattua harvemmin. Odottelen roskakatoksen vihertymistä ja sitä, että villiviini verhoaa sen kokonaan. Siihen saattaa kulua tovi...


Suihku on puhdistettu ja jälleen pisaroi. Suutin meni roskista tukkeeseen ja vain keskimmäisestä nousi vesi, kunnes asia korjattiin. Harava on kätevä väline pumpun liikutteluun, jos ei tahdo itse kylpeä =)


Uurastamisen päätteeksi oli hetki aikaa istahtaa ihailemaan vihreää nurmea ja näkymää. Huomenna pidän välipäivän rikkaruohotaistosta, mutta sitten taas jatketaan!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Virkattu välipala


Nyt tuli niin kutkuttava haaste eteen, että oli ihan pakko tarttua siihen samantien! (Varsinkin, kun puikoilla on niin pitkäveteinen työ, että vaihtelu oli todella tervetullut!) Barbajovis yllytti minua kokeilemaan virkattua kaktusta ja yllytyshulluna minuahan ei tarvitse kahta kertaa käskeä =)


Vuosia sitten näin jossakin kaktuksen mallisen neulatyynyn ja laitoin idean korvan taakse odottamaan "sopivaa" toteutushetkeä. Alunperin olin ajatellut ommella kaktuksen, mutta virkkausidea vaikutti vallan mainiolta, joten tuumasta toimeen. Tarvittavat materiaalit löytyivät ateljeesta: puuvilla- ja pellavalankaa, vanua, virkkuukoukku, parsinneula ja tietenkin sakset (jotka puuttuvat kuvasta).


Mitään vaihekuvia ei nyt ehditty ottamaan =) Mutta netistä löytyy pilvin pimein ohjeita amigurumien virkkaamiseen (esim. crochet cactus). Tämä yksilö on ihan omasta päästä. Virkkasin ensin tuon vartalon, sen jälkeen nuo kolme uloketta ja viimeiseksi kukan, kaikki siis erillisinä. Virkkaussuunta on kaikissa ylhäältä alas. Aloitussilmukkana kannattaa käyttää magic loop -tekniikkaa, joka kiristää aloitusrinkulan niin, ettei siihen jää keskelle reikää. (YouTubesta löytyy hyviä videoklippejä!) Kaventamisessa hyvä kikka on väliin jättämisen sijaan (tulee reikä) virkata kiinteä silmukka puoleenväliin, tehdä uusi ks seuraavaan silmukkaan ja vetää lopuksi kaikki kolme lenkkiä koukun läpi. Tähänkin löytyy video ainakin täältä.


Täytyy vielä metsästää jostakin saviruukku tuohon pohjaksi, nyt löytyi ainoastaan muovinen. Innostuisikohan sitä nyt enemmän istumaan ompelukoneenkin ääressä, kun on kunnon neulatyyny?


Ja koska välipalasta oli puhetta, loppuun raparperipiirakan ohje, joka on superhelppo ja takuuvarma onnistumaan. Alkuperäisessä ohjeessa on 2,5 dl sokeria, mutta ainakin näin alkukesästä vähempi riittää, kun raparperit ovat vielä makeita. Kannattaa maistella taikinaa ja lisäillä oman maun mukaan =)

2,5 dl piimää / maustamatonta jugurttia
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl soodaa
100 g voita sulatettuna
raparperia pilkottuna 
kanelia pinnalle, jos tykkää

Kuivat aineet sekoitetaan, lisätään piimä ja voi. Kaadetaan vuokaan ja raparperit päälle. Uuniin 200°C n. 30 min. Nautitaan vaniljakastikkeen kera, mums!

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Kärhötuki


Viikonloppu hurahti jälleen ohi nopeaan. Voikukka-armeija meinaa saada minut sekoamaan, mihin vain katseen kääntääkin, niin joka paikassa loistaa keltaisia palloja. Mistä niitä oikein riittää?



Norjanangervo on yksi suosikkipensaistani. Harmikseni se on myös pitkäkorvien suosiossa, onneksi  pensaita ei kuitenkaan syödä kokonaan.


Kultatyräkki loistaa keskiympyrän laidalla. Taaempana ruusujuuren tiivis pallo. Tyhjät välit täyttyvät metsämansikalla kesän mittaan. Mistä lie sekin osannut tulla tähän?


Keskiympyrän keskellä olevan kiven päällä kasvaa patjarikko. Kasvi viihtyy, vaikka sillä ei ole yhtään multaa, mitäköhän ravinteita se kivestä saa?



Susiportilla alppikärhön nuput ovat valmiina. Kärhö uhkaa karata portista pois kohti lähellä kasvavaa tuijaa. Pitäisiköhän minun tehdä karkulaiselle jotakin?



Uudet kärhöt pääsivät viimein maahan, kun saimme pystytettyä niille tuen. Vasemmalle istutettiin 'Westerplatte', keskelle 'Jackmanii' ja oikealle 'Ville de Lyon'.



Mietin pitkään, millaisen tuen kärhöille haluan ja viimein törmäsin netissä vastaavaan toteutukseen, johon tykästyin. Pystytolppiin kiinnitetään vielä puutappeja kärhöille "tikapuiksi", mutta toistaiseksi niillä ei ole kiire, kun taimet vasta juuri ja juuri pilkistävät maan päällä.




Yläpuu tuettiin paikoilleen hyllynkannattimilla. Voi kunpa köynnökset menestyisivät tuossa ja kiipeäisivät ylös asti! Ja kuinka ihanaa tuohon olisi syksyllä ripustaa tunnelmavalot...

Tervetuloa lukijakuntaan Marika! Lapsilla viimeinen kouluviikko edessä, mihin se toukokuu oikein hävisi?  


Edit: Tässä vielä linkki Kahelinkulman blogiin, josta idea köynnöstuelle löytyi.

torstai 21. toukokuuta 2015

Kesäaika


Kyllä se on kulkaas nyt jo kesä! Kuulin tänään ensimmäiset pääskysen kriikaisut JA keräsin kesän ensimmäisen kukkakimpun! Ihan omasta pihasta juu =) Ah onnea!


Tulppaanitkin ovat alkaneet kukkia! Niitä ei hirmuisesti meiltä löydykään, kun taantuvat mokomat jo ensimmäisen kukinnan jälkeen. Vaaleanpunaisessa 'Ollioules'-tulppaanissa on tuollainen rusehtava sävy, joka sopii minusta hienosti yhteen pioninversojen kanssa. Alunperin istutin tähän myös mustia tulppaaneja, mutta ne ovat jo aikaa sitten hävinneet. Nämä vielä nousevat.


Mustia orvokkeja sen sijaan on löytynyt siitä asti, kun yksi vuosi kylvin ja kasvatin niitä musta-valkoiseen penkkiin. Sen jälkeen ovat kylväytyneet itse, mutta vähenemään päin alkavat olla nämäkin.


Meillä on myös hanami! Kirsikassa ja kriikunassa on kukkia jo niin paljon, ettei niitä pysty laskemaan. Viime vuonna niitä oli ensimmäisen kerran ja kukkia taisi olla yhteensä neljä =) 


'Albina Plena' -kärhö valmistautuu poksauttamaan nuppujaan. Tämä on toinen yritys tämän kärhön kanssa ja ainakin ensimmäisen talven jälkeen on jokainen kolmesta vielä hengissä, jippii! Kerrattu narsissi on tuntematon kaunotar, näitä pitää ehdottomasti saada lisää!


Myös lumipalloheisi selviytyi hyvin talvesta ja nuput ovat jo näkyvissä. Lehti muistuttaa nuorena aivan vaahteran lehteä.


Lemmikkejä puhkeaa kukkaan siellä täällä. Varaston luona se on löytänyt itselleen ihastuttavan parin kevätesikosta.


Puutarhakierroksen päätteeksi istahdin terassille ihailemaan, kuinka ilta-aurinko sai siperianlehtikuusen ja kanukan hehkumaan. Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Tilkkuverhot katesaumoin (tai ainakin melkein)

 
Tuumin, että olisi aika ehkä ottaa jouluverhot pois, sillä kohta edessä oleva joulu on jo lähempänä kuin vanha =) Kukkia ja pastellisävyjä siis joulunpunaisen tilalle! Kaapissa oli marinoitunut hyvän tovin kankaat, joista olin suunnitellut ompelevani tilkkuverhot. Kankaat olin jo heti ostettuani leikannut paloiksi, enää piti vain ommella ne. Suunnitelmissa oli ommella saumat katesaumoina, sillä siinä ei jää kummallekaan puolelle risareunaa näkyviin. Näin verhot näyttävät vuorittominakin siisteiltä ulospäin. Tässä teillekin lyhyt työvaiheselostus katesauman ompelusta à la Haapalehto.


Ensin laitetaan kankaat oikeat puolet vastakkain niin, että alempaan kankaaseen jää isompi saumanvara. Tähän laitoin aika reilun, n. 1,5 cm. Ommellaan sauma kuvan mukaan suoralla ompeleella.


Sitten silitetään saumanvarat nurjalta niin, että pidempi saumanvara peittää pienemmän.


Sen jälkeen nostetaan molemmat saumanvarat pystyyn ja taitetaan pidempi puoli lyhyemmän yli alas äsken ommeltuun saumaan kiinni. Lyhyt saumanvara siis peitetään tuolla pidemmällä saumanvaralla. Uusi taitos silitetään siten, ettei risareunoja näy. Tämä tapa sopii kankaisiin, joihin silitystaitteet jäävät helposti "muistiin", muussa tapauksessa silityksen voi tehdä osissa: 1. ensin taitetaan ja silitetään pidempi reuna ommeltuun saumaan asti ja 2. risareuna käännetään piiloon ja silitetään. Helpompaa kuin miltä se kuulostaa =)


Ommellaan taite kiinni nurjalta puolelta läheltä reunaa. Tärkeää on vetää ommeltavan sauman alla olevaa kangasta suoraksi ompelun aikana, muuten sinne jää helposti pussi, joka näkyy työn oikealla puolella rumasti.


Lopuksi silitetään sauma. Nurjalla puolella näkyy kaksi ommeljuovaa, oikealla puolella vain yksi. Oma ompeleeni on vähän kiemurrellut, tehkää te suorempi =)


Tarkkasilmäiset saattavat huomata, että fuskasin enkä ommelutkaan kaikkia saumoja katesaumoina, koska 
1. se on hidasta 
2. nämä piti saada (nyt kun työhön oli ryhdytty) 
hetiäkkiäilmanmitäänhifistelyjä valmiiksi 
3. omistan saumurin 
4. saumurin saumat on aika siistejä, eikö? 

Aika romanttiset näistä tuli =P Koitin saada verhoihin edes vähän särmää ompelemalla sivupäärmeisiin silkkinauhan ja kokoamalla ne yhteen aiemmin virkkaamillani retrokukilla. Nyt kukkii keittiössäkin!

lauantai 16. toukokuuta 2015

Siskot keltaisen oven takana

 
Tänään vietimme siskojen lauantaita kaupunkipuutarhassa. (Aikaisemmista siskoista voit lukea täältä.) Olimme sopineet treffit lankakaupan oven taakse, mutta harmiksemme puoti oli siirtynyt kesäaikaan ja jäimme nuolemaan näppejämme. Onneksi jokaisella on aina mukanaan keskeneräisten käsitöiden pussukka, joten vallan toimettomiksi emme päätyneet tälläkään kertaa =)



Kierros sisko M:n keväisessä kaupunkipuutarhassa osui parhaimpaan narssisien kukinta-aikaan. Ihania tupsuja tuli eteen joka kulman takaa =)



Keltaisen, vihreän ja valkoisen sävyt hallitsivat ja koko puutarha on kuin yksi harmoninen luomus. Kauniit kiveykset luovat arvokkaat kehykset ja viimeistelevät kokonaisuuden.



Mummolasta peritty tillipioni kukoistaa muhkeana pehkona.


Sydämiä ja lehtotaponlehtiä kasvoi kaikkialla, mistä vain sopiva kolo oli löytynyt.



Uudet istutusalueet putkahtelevat kulkijan eteen puutarhakierroksen edetessä.



Nämä kukat päätyivät omalle hankintalistalleni (sinne tuhannen muun joukkoon =)). Heidinkukan sisko osasi nimetä, mutta mikähän kukkija mahtaa olla kyseessä alimmassa kuvassa? 

Kaunis kiitos jälleen ihanaisesta seurasta  Jäämme odottamaan seuraavaa kertaa =)