Tauko

Ihanat pionit kukkivat ❤ Taustalla köynnösruusu 'Pohjantähti' oikoo versojaan.

'Hagley Hybrid' on kasvatellut nuppujaan ja avannutkin jo muutaman teelautasen kokoisen kukkansa. Kärhöltä puuttuu kunnollinen kasvutuki ja se saakin pärjätä akileijan ja korttitelineen tuella toistaiseksi.

Blogi jää toistaiseksi tauolle muiden kiireiden vuoksi. Toivottavasti "nähdään" kuitenkin taas ensi vuonna! Kiitos kaikille ihanille lukijoille ja kommentoijille ❤ Hyvää kesää kaikille!

Mustavalkoista

Musta-valkoinen istutusalue on tällä hetkellä enimmäkseen valkoisten kukkien aluetta. Hopeamaruna ja helminukkajäkkäräkasvustot eivät kuulu varsinaisesti tähän alueeseen, vaan rajaavat käytävää toiselta puolelta.

Idänunikko 'Royal Wedding' on jäämässä muiden kasvien varjoon ja kurottelee polun päälle lähemmäksi aurinkoa.

Polku on taas kasvanut umpeen tuosta hopeakuusen vasemmalta puolelta. Päivänkakkarat ovat itse löytäneet tiensä väriteemapenkkiin.

Marunan ja jäkkärän välissä kasvavat ahtaasti ja hitaasti pensassembra sekä mustaselja 'Black Lace'. Mustaselja ei tunnu oikein viihtyvän paikallaan ja harkitsenkin taimen siirtoa, kunhan keksin minne =)

Koko istutusalueen on vallannut valkokukkainen lehtosinilatva, mikä sopii laiskalle kitkijälle. Pitääpähän (muita) rikkakasveja kurissa. Sen kanssa elintilasta kisaa enimmäkseen tummakukkainen akileija 'Black Barlow', mutta sitä ei nyt näistä kuvista löydy.

Jasmikkeet availevat ensimmäisiä nuppujaan ja suloinen tuoksu leviää puutarhaan. Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

Kauraleivät

Kesäkuumalla ei paljon jaksa hellan vieressä päivystää. Mutta koska herkkusuun tekee silloinkin mieli makeaa, on nopeat pikkuleivät helppoja ja nopeita pyöräyttää. Tällä kertaa muunsin perusreseptiä niin, että lisäsin taikinaan kardemummaa (1-2 tl) ja rusinoita (pari kourallista).

2 dl kaurahiutaleita

2,5 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

200g sulatettua voita/margariinia

0,5 dl maitoa

Kuivat aineet sekoitetaan ensin kulhossa ja joukkoon lisätään voi ja maito. Nostellaan teelusikalla pellille pieniä kasoja. Muista jättää reilu leviämisvara! Paistetaan 200°C uunissa ja nautitaan kylmän maidon kanssa.

Suvi suloinen

Unikkojen kukinta on ihan parhaimmillaan. Erityisesti rakastan lipputangon luona olevia korallinpunaisena hehkuvia unikoita, mutta ei valkoinen 'Royal Wedding' tai perinteinen oranssinpunainenkaan jää ihailuja vaille. Nuo koralliset ja valkoiset ovat muuten hauskasti risteytyneet keskenään ja niiden väliin on ilmestynyt muutama hennon vaaleanpunainen kukka ❤

Jätin syksyllä jaloleinikeiden mukulat maahan ja yllätyksekseni muutama niistä kukkii uudelleen. Tämä väriyhdistelmä on aika herkullinen =)

Lammen luokse on löytänyt tiensä ihanan tummakukkainen akileija. Väri on luonnossa vielä tuostakin tummempi ja se sointuu kauniisti vieressä kukkivan 'Tanskan Tuonti' kurjenmiekan kanssa. Kurjenmiekan oikeasta lajinimestä ei minulla ole enää aavistustakaan, mutta nimesin sen 'Tanskan Tuonniksi', sillä tilasin sen moooonta vuotta sitten tanskalaisesta nettikaupasta ja se on erästä ainoita, jotka vielä kukkivat. Tässäkin on herkullinen väriyhdistelmä tummaa violettia ja hehkuvaa oranssia.

Lammen reunaan siirretyt kuunliljat eivät pahastuneet muutosta eivätkä jakamisesta, vaan päinvastoin rehottavat nyt suurempina kuin koskaan. Tänään kiljahdin riemusta, sillä huomasin lammen pinnan alla tummana heiluvan "roskan". Olin juuri ehtinyt julistaa kuolleeksi syksyllä hankkimani lumpeen, kun nyt sain huomata, että se nousee sittenkin! Tekisi mieli seisoa päällään ja heitellä kärrynpyöriä ja varmaan tekisinkin niin jos osaisin! Jippii!

Myös takapihalla tapahtuu (pitkästä aikaa). Susiportti on korjattu perinteisin menetelmin, tosin tällä kertaa yksi naruviritelmä sai luvan riittää lopulliseksi väliaikaiseksi toimenpiteeksi. Ennen tuon käytävän päässä kökötti ruma muovikasvihuone, mutta viime kesänä se purettiin pois. Nyt istutin käytävän päähän alppiruusu 'Helsinki Universityn' sekä pienenpienen männynalun tuomaan alppiruusulle vajostusta ja suojaa (tulevaisuudessa). 

Takapihan kivillä pengerretty istutusalue ei ole vielä kovin kuvauskelpoinen siemenestä kasvatettujen taimien ollessa kovin hentoisia. Viime vuonna ostetun merikohokin (pikemminkin rennokki) kasvuvauhtikaan ei huimaa mutta näiden palluroiden avautumista odotan silti kieli pitkällä.

Neiti S pyysi huomauttamaan, ettei hänen suloisuudestaan ole ollut mainintaa pitkiin aikoihin! Olihan asia korjattava =) Suloista viikkoa siis kaikille!

(Kuvat ovat jälleen toistaiseksi kännykkälaatua, pahoittelut!)

Sadevettä

Sateiden myötä päätin kunnostaa ja siistiä sadevesilammikon alueen.

Lampi on näiden siperianlehtikuusten alla, tuossa kuvan vasemmassa laidassa, jossa pilkottaa sammalleimumätäs. Lehtikuusten oksankärjet hipovat melkein maata lammikon kohdalla, vaikka rungon kohdalla alimmat oksat huitelevat parissa-kolmessa metrissä.

Suurista puista lähtee aivan tajuton määrä roskaa ympäri vuoden. Monta kotikärryllistä kuivia oksia ja neulasia saa kärrätä kompostiin keväästä syksyyn. Lisäksi maa niiden juurella on todella kuivaa. Kasvuston niiden alla tulisikin kestää haravoimista, kuivuutta ja paahdetta. Edestä päin lampi piiloutuu vuorimäntyjen ja japaninhappomarjojen taakse.

Lampeen tulee siis muutamista ränneistä valuvat sadevedet maan alla kulkevaa putkea pitkin. Putken pää on suunnilleen tuossa hopeahärkin ja kangasajuruohon yhtymäkohdassa. Lampi on laakea ja sen alareuna päästää ylimääräiset vedet valumaan tuosta norjanangervon kohdalta loivaa rinnettä pitkin alas.

Kivien alla ei ole muovia, vaan vesi pääsee imeytymään kivien välistä maahan ja varmistaa näin osaltaan suurten puiden janon tyydyttymisen. Lampi on useimmiten kuitenkin kuivana.

Tuossa sammalleimun takana kulkee keväällä rakennettu tiilipolku. Tiilipolun ja lammen väliin kylvin ranskan- ja purppuratulikukkaa sekä harmaakäenkukkaa toukokuun alussa.

Kylvös näyttää nyt tältä. Hmmm... aika vaatimaton alku etten sanoisi. Onhan siinä selvästi (?) kolme riviä näkyvissä.

Toivoisin tulikukkien ja harmaakäenkukkien kurottelevan tuolta sammalleimun takaa tulevaisuudessa. Saapi nähdä, jääkö pelkäksi toiveeksi.

Juhannuksen kukkajuhlaa

Sateisen sään siivittämänä tulin toivottamaan aurinkoista juhannusta. Eilen aurinko vielä pilkahteli, mutta tänään taivas on verhoutunut harmaaseen. Onhan siitä apua, että taivas hoitaa istutusten kastelun, niin minä säästyn kannujen kantamiselta =) Keskiympyrän konnantatar on yksi monista, joka on selvästi nauttinut kosteudesta ja viileydestä.

Susiportin alppikärhön kukoistusta ei pysty kuviin vangitsemaan. Harkitsen polun siirtämistä portin viereen, sillä kaikki kukat kurottelevat ulkopuolella ja köynnöksen kauneus jää ohikulkijalta piiloon.

 
Akileijat ihastuttavat aina vaan. 'Black Barlow' raottelee alemmassa kuvassa jo terälehtiään. Harmikseni odottamani kulta-akileijan jälkeläinen ei ole vanhempansa kaltainen, joten ensi keväänä on tiedossa siementen metsästäminen ja kylvöpuuhat sen saamiseksi takaisin.

Rajapyykkiä verhoaa hernepensas. Vaikka pensas on jo monen metrin korkuinen, jää se tontin laidalla huomiotta. Mahtaisikohan tästä onnistua pistokaslisäys?

Nuokkusyreeni vielä odottelee ja ihan hyvä niin. Näin syreeneistä saa nauttia pidempään =)

Nämä suloiset napit kun saisi ommeltua talven varalle talteen. Monesti nuppu on yhtä ihastuttava ellei suloisempikin kuin auennut kukka.

Saunapolku on päässyt ruohottumaan, vaikka tuosta kuljetaan päivittäin myös puutarhavarastoon. Olisi aika kaivaa taas hara esille.

Suloista juhannusjuhlaa kaikille!

Hidasta kasvua

Kaunokuusamat kukkivat. Kukat ovat kauniita, mutta pensas ränsistyy ikävästi alaoksistaan. Ulkorakennuksen nurkalla kasvavan pensaan juuren peittää raparperi, jonka kukkapilvi ulottuu mukavasti kuusaman alimpien kukkien tasalle. Vahingossa syntynyt kiva kasviyhdistelmä =)

Keijunkukkien pinkit kukkavanat eivät jää huomaamatta, vaikka kukat ovatkin hyvin pieniä. Olen aivan ihastunut kasviin! Näitä(kin) pitää saada paljon lisää ympäri puutarhaa!

Joulu-unikko kehitteli kukkavanan alkua vielä joulun alla, mutta kesti lähes tasan puoli vuotta, että kukat viimein aukesivat. Puutarhurointi ei ole hätähousuille =)

Lammen luona akileija 'Nora Barlow' kukkii. Alunperin siellä kasvoi pelkkää Noraa, mutta jostakin sinne kulkeutui yksi tavallinen sininen akileija.

Tämä yksilö on perinyt värin äidiltään, mutta kukan muoto on erilainen kuin alkuperäisellä Noralla.

Tämä sen sijaan on saanut muotonsa Noralta, mutta väri on sitten isältä =) Saapi nähdä, millaisia yhdistelmiä näistä kehittyy tulevina vuosina!

Polkupenkin haaraan olen istuttanut kameliajasmikkeen. Toivon sen menestyvän tuossa, vaikka se onkin meillä äärirajoillaan (vyöhykkeet I-II) eikä paikka ole edes erityisen suojainen. Pienet vihreät tupsut jasmikkeen ympärillä ovat siemenestä kasvatettuja harjaneilikoita, jotka eivät ole ulos istuttamisen jälkeen kasvaneet ollenkaan viileiden säiden johdosta. Taitaa olla turha haaveilla näiden kukinnasta tänä vuonna. Toivotaan parempaa onnea ensi kesänä.

Puu-urakka saatiin tänään loppuun. Puuaines oli niin sitkeää, että kirveellä halkomisesta ei tullut mitään. Onneksi saimme halkomakoneen lainaan. Ei turhaan sanota, että polttoput pitäisi kaataa ja tehdä kevättalvella. Vielä silmä ei ole tottunut uuteen maisemaan. 

Onneksi pöntöt eivät olleet koivussa vaan rakennuksien seinissä. Kirjosiepon poikaset ovat jo niin isoja, että emo ei meinaa mahtua itse pönttöön. Pönttöjen liikkeitä tarkkaillaan joka aamu ja katsotaan, voiko kissoja päästää ulkoilemaan. Kaikkea ei voi silti kontrolloida, yllätin oravan tähyilemästä pöntön lähistöltä. Toivottavasti pikkuiset lähtevät pian pesästä!